3. reitti (Kirjan reitti nro.15)

Sunnuntai-iltana päätimme Ikken kanssa kiertää pikaisesti reitin nro.15, n.2 kilometrin Presidenttireitin keskustassa. Hmmm, tai siis mä päätin ja Ikke lähti mukaani... Aikataulumme oli tiukka, sillä kotona piti olla ennen fudiksen MM-finaaliottelun alkua. Reitistä tuli hikinen ja melko dramaattinenkin...

1. kohde: L.K Relander (Matti Peltokangas, 1996)

Reitti alkoi Hesperian Esplanadilta, joka lienee paremmin tunnettu Hesperian puistona. Relanderin muistomerkki koostuu neljästä isosta graniittineliöstä.

En kyllä ihan ymmärtänyt, kuinka muistomerkki esitti Reissu- Lassea...

Illalla oli hieman viileämpää kuin päivällä, mutta ilma oli kuitenkin tosi hiostavan kostea. Vähensin vaatetustani ja riisuin farkkuliivini. Ikke otti liivini ja laittoi sen roikkumaan laukkunsa päälle. Sanoin että taskuissa oli röökiaskini ja kännykkäni, mutta taskut olivat napeilla suljettuina.

Puistossa oli mukavan rauhallista, vain muutama spuge istuskeli penkeillä...

Puistossa oli uudempaakin taidetta...

2. kohde: Risto Ryti (Veikko Myller, 1994)

Hesperian puiston toisessa päässä on Risto Rytin kunniaksi pystytetty taideteos.

Hmmmm, meni taas hieman ohi ymmärrykseni...

3.kohde: Urho Kekkonen (Pekka Jylhä, 2000)

Hakasalmen puistossa Finlandia- talon vieressä sijaitsee Urho Kekkosen varsin moderni muistomerkki.

Kuumana iltana pisaran muotinen allas näytti todella houkuttelevalta ja olisin mieluusti pulahtanut sinne iltauinnille Manun seuraksi.

Hillitsin kuitenkin itseni, sillä en halunnut järjestää ohjelmaa parille altaan vieressä istuvalle puistokemistille tai muille puistossa kulkijoille. Toinen penkillä istujista pummasi Ikkeltä röökin ja tuli hetkeä myöhemmin hakemaan vielä tultakin. Penkillä istuva kaveri kommentoi: "Älä nyt koko ajan häiritse ihmisiä pummaamalla. Etkö sä näe kuinka taiteellisesti he tutustuvat lähteen yksityiskohtiin?" Hah, mä kuvasin silloin just Manua altaassa :)

Finlandia- talon kohdalla Ikke sytytti röökin ja mä pyysin myös yhden itselleni. Siinä vaiheessa Ikke huomasi, ettei farkkuliivini ollutkaan enää laukun päällä vaan se oli pudonnut jonnekin matkan varrelle. Apua, mun kännykkä!!! Ikke lähti puolijuoksua takaisin alkureitillemme ja mä puuskutin perässä. Viimein liivi löytyi n. 100 metrin päässä sieltä, jossa olin sen Ikkelle antanut - ja keskeltä katua. Liivi oli selvästi jäänyt auton alle ainakin kerran röökiaskini kunnosta päätellen. Kännystäni oli irronnut takakansi ja yksi pieni nippeli, joka pitää kannen paikallaan oli vääntynyt irti. Kännyssäni oli lataus niin vähissä, että päätimme odottaa kotiin asti sen testaamista. Päällisin puolin se näytii selvinneen yliajosta melko pienin vaurioin. Huh, oli kuitenkin helpotus löytää kännyni - olin jo ajatellut että joku olisi löytänyt liivini ja pöllinyt kännyni ja toisessa taskussa olleen matkakorttini. Röökien menetys ei olisi paljon hetkauttanut, sillä askissa oli vain kolme röökiä, joista yhden sytytin hermosavuja varten heti kännyn löytymisen jälkeen...

Liivin etsimisessä meni aikaa, joten loppureitin menimme melko haipakkaa. Ei tosin niin kiireellä etten olisi ehtinyt kuvata pöhkön näköisiä hirviä ja masentunutta jääkarhua Manuskulla matkamuistomyymälän ikkunassa.

Manskulle oli myös laitettu paljon kauniita kukkaistutuksia.

4. kohde: Kyösti Kallio (Kalervo Kallio, 1962)
Kyösti Kallio istuskelee tuolilla ja katselee Eduskuntapuistosta eduskunnan touhuja. Mahtaa Kalliolla olla ihmettelemistä nykyisessä meiningissä :) Kallion patsaan on muuten tehnyt hänen poikansa Kalervo Kallio.

5. kohde: K.J. Ståhlberg (Wäinö Aaltonen, 1959)

Ståhlbergin patsas seisoo Eduskunatatalon vieressä. Nyt kun siellä tehdään korjaustöitä niin näyttää ihan siltä kuin Ståhlberg käyttäisi nosturin nippeleitä :) Ståhlberg nojaa toisella kädellään lakikirjaan.

Näin kauniita kukkia on istutettu Eduskuntatalon eteen.

6. kohde: P.E. Svinhufvud (Wäinö Aaltonen, 1961)

Eduskuntatalon toisella puolella on Svinhufvudin patsas. Miksiköhän hänet on kuvattu patsaaseen käsi nyrkissä?

7. kohde: J.K Paasikiven muistomerkki (Harry Kivijärvi, 1980)

Paasikiven muistomerkki sijaitsee Paasikiven aukiolla ja siinä on kaksi suurta graniittimötikkää - ihan kuin Juho Kusti ja Alli Paasikivi.

Tässä vaiheessa mun pitää antaa hieman sapiskaa Jokiselle. Hän kirjoittaa kijassaan: " Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Nämä Juho Kusti Paasikiven viisaat sanat on kaiverrettu muistomerkin jalustaan." Ai-ai, kuten kuvastani näette sanajärjestys on oikeasti toisinpäin...

8. kohde: Mannerheimin ratsastajapatsas (Aimo Tukiainen, 1960)

Tässä vaiheessa aikataulumme oli jo niin tiukilla, että ehdin ottaa Mannerheimin patsaasta vain yhden kuvan. Patsas lienee kuitenkin yksi Stadin tunnetuimmista patsaista, joten kaikki ovat varmaan nähneet sen joskus livenä tai ainakin kuvissa... Voin käydä ottamassa siitä lisää kuvia joskus myöhemmin.

9. kohde: Kyösti Kallio (Yrjö Sormunen, 2000)

Rautatieasemalla idänpuoleisen laiturin seinässä on Kyösti Kallion muistolaatta. En ole koskaan aiemmin huomannut sitä, vaikka olen paljon asemalla pörrännyt...

Ehdin vielä hakea Steissin Robertsilta magnumlatten mukaani ja sitten kiiruhdimme ratikkaan. Kotimatkalla hermoilin hieman kännykkäni kohtaloa ja mietin myös miksi presidentit saavat patsaat/muistomerkit vasta kuoltuaan. Nythän olisi mahtava tilanne kun patsaan paljastustilaisuudessa voisi olla paikalla peräti kolme pressaa. Jos he kaikki saisivat omat patsaansa piakkoin niin he voisivat sitten vertailla patsaitaan ja kehuskella omillaan :) Mauno Koivistolla muuten on ainakin oma aukio Stadissa ja se on melkein Paasikiven patsaan vieressä.

Kotona latasin kännykkäni ja testailin sen toimintoja - kaikki toimi :) Takakansi irvistää vähän, mutta se ei paljon tahtia haittaa. Oli taas onnea onnettomuudessa. Olisi voinut käydä paljon pahemminkin - varsinkin jos olisin ollut liivin sisässä sen jäädessä auton alle :) Röökiaskini näytti onnettomuuden jälkeen tällaiselta.

Niin ja ehdimme kotiin juuri ennen jalkapallomatsin alkua :)

3 reittiä kävelty, enää 49 jäljellä :)