1. Reitti

Tästä tilanteesta lähdin eilen liikkeelle Manun kanssa - suosikkilatteni mukaan Stockan Robertsista, kartta ja reitti tulostettuna ja sitten vaan menoksi.

Nyt mulla on lähes täydelliset puitteet blogin päivitystä varten - istun partsilla läppäri sylissäni ja iso mukillinen kookoslattea vieressäni :) Sääkin on jo kivasti viilentynyt, eikä telkkarin fudismatsista kuulu tänne pihaustakaan :D

Huomasin jo aiemmin, että kirja on liian iso ja painava mukana roudattavaksi ja siksi päätin ottaa aina kopiot reitistä ja kartasta mukaani. Kirja on muuten nyt jo irtoamassa liimauksistaan, täytyy käydä vaihtamassa se uuteen ensi viikolla. Ei tämän hintaluokan kirja saisi hajota parin katselukerran jälkeen... Voisin nyt samalla laittaa terveisiä Pauli Jokiselle ja kustantajalle: olisiko mahdollista saada kirjasta pokkariversiota? Sitä voisi ehkä kantaa mukanaan reiteillä...

Valitsin ekaksi reitikseni kirjan ensimmäisen reitin Engelin Helsinki. Reitillä tutustuisin C.L Engelin suunnittelemiin rakennuksiin. Jatkossa en aio kiertää reittejä numerojärjestyksessä, mutta tuntui kivalta aloittaa koko homma ykkösestä. En muuten myöskään aio kertoilla teille historiallisia tietoja, niitä löydätte tarvittaessa vaikka netistä :)

No niin ja sitten viimeinkin asiaan eli palaan taas eiliseen.

Odottelin lattemukini kanssa Stockan kulmalla nelosen ratikkaa ja nautiskelin kauniista viulumusiikista katutaiteilijan esittämänä. Olisin tietysti voinut kävelläkin ekan reitin aloituspisteeseen, mutta ajattelin että on parempi olla ahnehtimatta liikaa heti alussa. 4 ei kulkenutkaan vaan paikalle tuli 4T ja sekosin heti alkuun pasmoissani. Jäin Katajanokalla pois oikealla pysäkillä, mutta vaeltelin hetken jopa kartan ulkopuolella kun sekosin kaduissa. Hyvältä vaikuttaa, Skattalla ei edes ole kovin montaa katua...

Mua himotti hurjasti kaivaa kamera kassistani ja aloittaa kuvien räpsiminen heti ratikasta poistuttuani, mutta pysyin lujana ja pidin sen kassissa aina ekaan kohteeseen saapumiseeni asti. Skattalla, siis Katajanokalla on toinenkin reitti enkä halunnut vielä kuvata sen mahdollisia kohteita...

Eka kohde oli Engelin suunnittelema Merikasarmi, jossa nykyään toimii Ulkoministeriö. Olin ihan huuli pyöreänä kun näin rakennuksen; mulla ei ollut aiemmin aavistustakaan että Skattalla voisi jossain olla näin upea ja iso pömpeli.

Muutenkin koin yllätyksen heti alussa; kaikkialla oli tosi hiljaista ja rauhallista. Ei olisi uskonut että olin niin lähellä ydinkeskustaa, liikenteen melua ei kuulunut mistään...

Jatkoin matkaa ja protestoin reittivalintaa mielessäni; olisin halunnut kävellä ihan rantsussa, mutta siellä kulkee reitti 28 ja mun piti tietysti pysytellä omalla reitilläni...

Otin kuitenkin maisemakuvan, sillä reittini kulki muutaman metrin korkeammalla kuin toinen reitti, joten kuvakulma olisi ainakin erilainen :) Jopa Merihaka näytti ihan kauniilta Skattalta katsottuna...

Keskellä jalkakäytävää oli pieni kiva portti. Toisella puolella katua oli myös portinvartijan koppi.

Luontokuvausta tähän väliin :D

Ylläolevan kuvan otin ihan Tiitiä varten ;) Onkohan tässä raflassa lammasta ruokalistalla...

Olin arkkitehtuurikierroksella, joten napsin kuvia muistakin kuin Engelin suunnittelemista rakennuksista. Olen aina tykännyt vanhoista rakennuksista. Niissä on kauniita yksityiskohtia, torneja ja erkkereitä. Sellaisia olisi kiva päästä sisustamaan :)

Olisihan tässäkin tornissa ihan mukava asustella, näköalatkin olisivat varmaan tosi hulppeat...

Hmmmm, yksityiskohdista puhuttaessa - mitähän tämä esittää?!

Skattalta on kyllä joka puolelle komeat maisemat. Täällä huomasi ainakin olevansa merenrantakaupungissa :)

Oli kuuma päivä, mutta ei nyt sentään niin kuumaa, että näkisin kangastuksia - jouduin hieraisemaan silmiäni kun yht'äkkiä näin seuraavan kyltin.

Olisiko se vain mainos vai voisiko se tosiaan olla Robertsin kahvila, josta en tiennyt mitään? Se oli kahvila ja mitkä näköalat, huh! Mun oli ihan pakko ostaa jäälatte Butter Rum- siirapilla ja istahtaa terassilla ihailemaan maisemia...

Ei ihan pikkurahan paatteja...

Laitoin tekstarin ystävälleni Katille (Kilona) ja pian sainkin kaffitteluseuraa :D

Manukin tykkäsi uudesta kahvilalöydöstämme :) Se on muuten niin tykästynyt uuteen oranssiin kesäpaitaansa, ettei suostu nyt pitämään mitään muita paitoja ;)

Kaffittelun ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen Kati lähti mukaani reittiä kävelemään. Matka eteni hitaasti kun mun piti koko ajan pysähdellä kuvaamaan kaikkia yksityiskohtia.

Minkähän paatin potkuri tämä on?

Hepan pää seinällä... Noitten piikkien on tarkoitus pitää lokit ja muut linnut pois patsaitten päältä. Linnut käyttävät mielellään tällaisia teoksia istumapaikkoinaan ja valitettavasti myös vessoinaan...

Voi, kuinka romanttinen paikka ravintolapöydälle... Tämä kuva voisi hyvin olla jostain etelän lomakohteesta, samoin kuin seuraavatkin kuvat...

Lokin poikanen oli "piilossa" sillan kaiteen takana. Tällä kertaa emoa ei näkynyt missään...

Seuraava kohde reitillä oli Presidentinlinna. Tarja ei ollut kotona, olisimme muuten voineet käydä vaikka moikkaamassa ;)

Aidan yli ei viitsi ihan huvikseen kiipeillä, voisi tehdä kipeää jos jäisi jumiin...

Näiden vahtipaikkojen pylväiden maalauksista mulle tulee aina sadut mieleeni; miksiköhän ne ovat aina näin hauskan näköisiä? :)

Seuraava kohde oli Kaupungintalo ja sinne oli ihan pakko mennä pissalle. 10- uutisten loppukevennyksessä mainostettiin pari viikkoa sitten Kaupungintalon vessoja; ne ovat siistit ja ilmaiset keskellä Stadia :) Tutustumiskäyntimme osoitti, että mainonta kannatti - tämä mesta kannattaa muistaa myöhemminkin :)

Nyt mun täytyy vähän siteerata kirjailija Jokista: "Helsingin nykyinen kaupungintalo valmistui aikoinaan Seurahuoneeksi, jossa kaupungin kerma juhli ja seurusteli... Siellä esitettiin myös Suomen ensimmäinen elokuvaesitys vuonna 1896, kun katsojat pääsivät ihmettelemään Lumiére- veljesten elokuvaa Juna saapuu asemalle." Höh, taas tuli paljon uutta tietoa...

Kävin muuten nyt ekan kerran Kaupungintalon sisällä ja katsoimme samalla läpi pari siellä olevaa näyttelyä.

Ensimmäinen näyttely esitteli Tove Janssonin varhaisia töitä. Tässä olivat Muumitkin jo mukana :)

Tähän työhön tykästyin ja mietin, että viime talvena olisi Stadissa voitu kokea melkein samanlaisia hetkiä kun lunta oli kaikkialla niin paljon.

Tämä taideteos on Kimmo Kaivannon Ketju vuodelta 1971 ja se on omistettu Euroopan kansojen ystävyydelle.

Toinen näyttely oli koottu Claire Ahon mustavalkoisista valokuvista vuodelta 1968 :)

Kuvat olivat hienoja ja ne olivat kaikki myös myynnissä. Signeeratun ja numeroidun taulun olisi saaanut itselleen hintaan 4000 euroa, me tyydyimme ilmaisiin postikortteihin :) Tuo kirja mua kyllä hieman kiinnostaisi...

Kaupungintalon sisäpihalta löysimme yllättäen tosi viehättävän pikkukahvilan. Sinne ei kantautunut liikenteen melu ja paikka oli kaunis ja rauhallinen. Sinne ei kyllä kovin helposti osu vahingossa... Hmmm, tuohan voisi olla mukava miittipaikka, samoin kuin tietysti se Skattan Robert's...

Seuraava kohde oli Vanha Raatihuone, joka tunnetaan myös Bockin talona. Raatihuoneesta mulle tulee aina mieleen Joulurauhan julistus - eikös se julisteta Turun Raatihuoneen parvekkeelta? :)

Olikohan Engelin lempiväri keltainen?

Seuraavana listalla oli Valtioneuvoston linna ja bongasin heti kellon, jota en ollut aiemmin vielä kuvannut :) Katin piti kiiruhtaa postiin ja munkin oli jatkettava matkaani. Kiitos Kati seurasta! Oli kivaa :)

Valitettavasti mun oli lopetettava kierros kesken, sillä kello oli jo paljon ja kauppailemaankin oli vielä ehdittävä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tunsin naamani saaneen jo yliannostuksen paistetta. Käväisin vielä Kampissa ja ostin aivan yli- ihanan kesähatun seuraavaa kävelyreissuani varten - mulla ei nuppi kestä aurinkoa yhtään...

Nyt olen sitten aloittanut arkiset sunnuntaikävelyni. Tästä taitaa tulla ikuisuusprojekti kävely - ja kuvaustahtini huomioiden, mutta eihän mulla ole tämän kanssa mitään kiirettä :)