maanantai 30. elokuuta 2010

Taidetta ja keikkoja

Oi, kuinka ihana syyspäivä tänään oli :) Sää oli juuri sellainen, josta tykkään eniten - viileää ja aurinkoista. Mun olisi tänään pitänyt siivota, mutta ihana sää veti mut pihalle ja päädyin tietysti Stockan Robertsin terassille. Mulla oli vielä yksi "ilmaislappu" käyttämättä ja niinpä sain eteeni ihanan kuuman ja tuoksuvan magnumbanaanilatten. Istuskelin terassilla ja kirjoitin pari korttia. Oloni oli hieman haikea, sillä postimerkkini loppuivat, ilmaislaput loppuivat ja sään puolesta ei koskaan tiedä kuinka kauan terassi tulee enää olemaan auki. Olen viettänyt siinä terdellä sentään melkoisen monta mukavaa iltapäivää kesän aikana... Haikeuttani lisäsi se, että lempparityttöni Robertsilta kertoi olevansa viimeistä päivää duunisssa ja matkustavansa pian ulkomaille opiskelemaan. Jään kaipaamaan hänen pirteyttään ja iloisuuttaan, mutta hienoa että hän uskaltautuu hyppäämään uusiin haasteisiin. Kävin ostamassa lähes viimeisillä roposillani hänelle hauskan avaimenperän ja kortin - niitten kanssa kiitin häntä ja toivotin hyvää jatkoa. Istuin vielä hetken terassilla nautiskelemassa säästä ja katselemassa ohi kulkevia kiireisiä ihmisiä...

Tässä pari kuvaa tältä päivältä.



Oikaisin Tiimarin läpi ja meinasin saada sätkyn kun näin millaisia leluja lapsille oli tarjolla; tarkkuusammuntaa voi harjoitella viattomiin kumiankkoihin. Onneksi Manu ei nähnyt tätä ;)


No joo, palaan taas vähän ajassa taaksepäin. Viikko sitten maanantaina kävin iltapäivällä päiväunilla Rautatientorilla. Se kuului osana Ihmisten kaupunki- tapahtumaan ja siihen liittyi kaikenlaista kivaa ja erikoista ympäri kaupunkia koko viikon ajan.


Oli mukavaa pötköttää keskellä Rautatientoria viltin alla. Nukkumatit (ts. Nukkumaijat) peittelivät kaikki päikkäreille ja toivottivat kauniita unia. Jousitrio soitti kauniisti unimusiikkia.



Lisää tällaisia tapahtumia, kiitos!

Ikke tuli duunista päästyään myös keskustaan ja odotimme steissillä erikoisratikkaa. Onnellisten ratikka kulki 3-ratikan reitillä ja matka maksettiin hymyilemällä ja vilkuttelemalla. Oli muuten mielenkiintoisia ilmeitä porukoilla kun vilkutimme. Turistit vilkuttivat takaisin, osa jengistä suli hymyyn ja suurin osa katsoi monttu auki, että mitähän kahjoja nuokin ovat. Parin ihanan hymyn takia ratikkamatka kannatti tehdä :)





Manukin oli tietysti mukana ratikka- ajelulla :)







Tiistain ja keskiviikkona hoidin asioita puhelimitse ja käymällä virastoissa. Nyt jännään meneekö B-lausuntoni läpi ja saanko vielä kuntoutustukea vuoden loppuun asti. Jos en saa niin sitten tuleekin ongelmia mistä saan rahaa. No, tällä hetkellä voin vain odottaa päätöstä ja ottaan päivän kerrallaan - aina tässä jotenkin taaplataan eteenpäin...

Torstaina 26.8. vietin tunnin mukavassa seurassa Postcrossing-miitissä Postitalon Wäinölässä. Meillä oli kunniavieras kaukaa Englannista asti, sillä suomalainen Ichabodhides pistäytyi Stadissa. Olisin mieluusti jutustellut ihanien naisten kanssa pitempäänkin, mutta meidät heitettiin Wäinölästä pihalle tuntia liian aikaisin kun kahvila suljettiin. Mulla oli muutenkin kyllä jo kiire himaan lepäämään ennen illlan varsinaista koitosta.

Klo.21 olimme Ikken kanssa Birdland Jazz Clubilla ja ympäristö oli mulle niin vieras kuin olla vaan voi. Kuten kaikki mut tuntevat varmaan tietävät en todellakaan pidä jazzista. Olen kuitenkin käynyt Ikken mukana monissa jazzkonserteissa, sillä vastaavasti Ikke on ollut mukanani mm. Lauri Tähkän ja Elonkerjuun keikoilla. Nyt olin siis jazz clubilla ja vieläpä ihan vapaaehtoisesti, uskomatonta. Tosin lippua en ostanut itse vaan Ikke osti lipun mullekin.


Hmmmm, mitähän voisin sanoa illan keikasta? No, se oli mielenkiintoinen ja klubi oli aivan täynnä porukkaa. Onneksi emme jääneet enää odottamaan UMO:n jamittelua vaan lähdimme kotiin heti keikan jälkeen. Taas uusi kokemus - klubi oli muuten hieno ja pahoin pelkään, että siellä tulee käytyä joskus toistekin...

Perjantaina 27.8. oli sitten vuorossa Taiteiden Yö. Kaupungilla oli ihan liikaa kiinnostavia tapahtumia yhtä aikaa ja oli pakko tehdä valintoja. Olisin kovasti halunnut käydä mm. katsomassa kun Pauli Jokinen haastatteli Iiro Viinasta Suomalaisessa Kirjakaupassa. Jos kyseessä olisi ollut sama Jokinen, joka on kirjoittanut Sunnuntaikävelyllä Helsingissä- kirjan niin olisi ollut kiva vaihtaa pari sanaa kyseisen herran kanssa. No, aloitimme Stockan Robertsin terassilta, jossa lattea siemaillen kirjoittelin muutaman kortin. Kävimme myös Suomalaisessa Kirjakaupassa, jossa oli -40 % lisäale jo aiemmin alennetuista tuotteista. Mukaani tarttui kaksi kirjaa ja Ikke löysi itselleen yhden. Olin jo pitkään himoinnut kirjaa nimeltä 1968 ja nyt sain sen hintaan 3,40 euroa - alunperin kirja oli maksanut yli 30 euroa.


Toinen löytöni oli kirja Peter Panin seikkailuista ja se maksoi peräti 3 euroa.


Kirjakauppailun jälkeen veimme kirjoittamani kortit Postimuseoon, josta sai kortteihin Taiteiden Yön erikoisleiman. Samalla kiersimme museon uuden Tati- näyttelyn - museoon oli juhlan kunniaksi ilmainen sisäänpääsy.






Olimme jo lähdössä pois museosta kun yllättäen törmäsimme ovella ystäviimme Tiinaan (Monna) ja Kariin. Oli ihan pakko mennä heidän kanssaan takaisin näyttelyn puolelle ottamaan kuvia kaikista meistä hassut hatut päässämme - se oli hauskaa :D Jätimme Tiinan ja Karin tutustumaan näyttelyyn ja ajelimme ratikalla Karhupuistoon.


Karhupuistossa esiintyi joku tanssibändi ja siellä olisi päässyt tanssahtelemaankin. Me jätimme kuitenkin tanssit väliin ja suuntasimme Karhupuiston kioskille ihmismassan läpi. Puistossa oli tosi paljon porukkaa ja kaikilla näytti olevan kivaa. Kioskilla oli nalle-installaatio kuten monena vuonna aiemminkin. Halusin kuvata nalleja vielä kerran, sillä luin jostain, että ne olivat siellä tänä vuonna viimeistä kertaa.








Manukin halusi osallistua taiteen tekoon :)


Oli ihanaa katsoa kun pari lasta toi nalletädille omia nallejaan taideteosta varten. Lasten kasvoilta kuvastui jännitys ja he seurasivat vakavina kun täti aseteli heidän nallensa roikkumaan kioskin ulkoseinälle. Mullakin olisi ollut pari nallea, jotka olisivat voineet taiteilla puistossa, mutta en tietenkään ollut muistanut ottaa niitä mukaani lähtiessäni kaupungille...

Kävimme pikaisesti himassa vaihtamassa kledjut ja heittämässä kirjakassin sohvalle. Aikataulu oli taas tiukalla ja ajelimme vauhdilla (ei tietenkään ylinopeutta) Kannelmäkeen. Seikkailimme siellä jonkun aikaa Kanneltaloa ja parkkipaikkaa etsien, mutta viimein löysimme kummatkin. Kanneltalolla oli Irina Björklundin ilmaiskeikka ja paikka oli tupaten täynnä porukkaa. Pian meille valkeni, että sisälle saliin pääsisi vain lipuilla, joita oli voinut noutaa Kanneltalon Lippupisteestä jo klo.18 alkaen. Me olimme paikalla klo.18.50 ja liput olivat tietysti jo loppuneet. No, näimme aulassa Peten (=Peter Franzen) ja ajattelimme käydä moikkaamassa häntä ja lähteä sitten kotiin - keikan katselu kahvion TV:stä ei oikein houkutellut. Kerroimme Petelle ettemme pääsisi sisään ja Pete soitti pari puhelua. Onnistuimme saamaan liput vain pari minuuttia ennen konsertin alkua ja pääsimme sisälle saliin. Olimme Irinan ensimmäisellä Suomen keikalla Hankasalmella Kihveli Soikoon- festareilla muutama vuosi sitten ja tykästyimme heti Irinan lauluääneen, musiikkiin ja hänen tapaansa esiintyä. Taiteiden Yön konsertti oli ranskan kielinen ja tuleva levykin on kuulema kokonaan ranskaksi. Hyvältä kuullosti ja yleisö tykkäsi. Onneksi pääsimme katsomaan keikkaa :)


Konsertin jälkeen kävimme ulkona röökillä ja kuinka ollakaan - keikkajuliste sattui just silloin putoamaan ulko-ovesta ;) Kävimme moikkaamassa myös Irinaa ja pyysin häneltä nimmarin julisteeseen. Irina on muuten tosi herttainen ja aina kaikille ystävällinen.


Jos satun löytämään jostain sinitarran niin tällainen juliste päätyy keittiömme seinälle.


Huh, loppusuora häämöttää. Vieläköhän joku jaksaa lukea höpinöitäni?

Lauantaina nukuimme pitkään ja iltapäivällä käväisimme pikaisesti Kontulassa Ikken kummipojan synttäreillä. Tarjoilut olivat taas kerran todella maittavia, varsinkin suklaamoussekakku :)

Kotimatkalla piipahdimme ruokaostoksilla Itiksen Prismassa (tuplabonus-päivät) ja sitten taas vauhdilla himaan. Kledjujen vaihto ja autolla Hämeentielle. Se olisi ollut ihan sopiva kävelymatkakin, mutta emme olisi ehtineet kävellä sinne ennen keikan alkua. Niinpä, vuorossa oli kolmas keikka kolmen päivän aikana ja tällä kertaa vuorossa oli Wigwam. Ravintola sijaitsee muuten osoitteessa Hämeentie 68 :) Keikka kuului Art goes Kapakka- tapahtumiin ja paikka oli tietysti taas täynnä kuin Turusen pyssy. Onnistuimme saamaan istumapaikat ja kun keikka alkoi niin jopa näimmekin jotain. En tiedä olenko nähnyt Wigwamin jo niin monta kertaa vai vaikuttiko se free-jazzkeikka, mutta suureksi yllätykseksi bändi kuullosti ihan hyvältä. Jazzia ja progea kolmen päivän aikana kahden keikan verran, huh! No, onneksi Irinan keikka oli siinä välissä :)


Eilinen oli lepopäivä, mutta käväisimme kuitenkin Kaisaniemessä. Stadissa on kaikkea tarjolla ja tämä auto ohitti meidät kun venasimme ratikkaa...


Mulla on etukuponkeja Picnic- kahviloihin ja kupongeilla saa erikoiskahvien hinnoista -50 %. Kaisaniemen Picnic oli lähin joka oli auki vielä klo.17 jälkeen ja niinpä ajelimme spåralla sinne. Otin vaniljalatten ja se maksoi vain 1,60 euroa :)



Kiersimme tunnelista ylös Kinopalatsin leffateatterin kautta. Joku Manun sukulainen oli tepastellut sielläkin :)


Leffateatterissa oli suuri mainos tulevasta leffastamme (olimme siinä avustajina), mutta vieläkään mainoksessa ei mainittu nimiämme. Tosi outoa, täytynee jututtaa leffan ohjaajaa Olli Saarelaa kunhan satumme törmäämään jossain :P


Tuo eka leffamme tulee ensi-iltaan 29.10. ja se on varmaan ihan pakko mennä katsomaan :)

Wau, mä pääsin ajan tasalle. No, tietysti se yhden reitin päivitys vielä puuttuu, mutta muuten olen ainakin hetken tyytyväinen päivityksiini.

Ikke oli tänään överissä ja toi mulle tuliaisina duunikaverinsa (tai duunikaverin vaimon) leipomaa Pätkiskakkua sekä purkillisen suussasulavaa banaanisuklaamoussea. Oli kiva herkutella ja katsoa Good Wife-sarjaa :)



Syksyn hyviin puoliin kuuluu muuten sekin, että kaikki ihanat TV-sarjat palaavat ruutuun kesätauon jälkeen. Tällä viikolla alkaa viimeinkin mm. ikilempparini Greyn Anatomia ja ihanainen Mentalist :)

Mukavaa ja syksyistä viikon jatkoa!

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Ranskan herkkuja, pahoinvointia huvipuistossa ja pussipäisiä patsaita

Täällä ollaan taas. Viime viikot ovat olleet yhtä haipakkaa ja täynnä kaikenlaisia kivoja tapahtumia. Mun lyhennetty tiputusvälini vaikutti myös kroppaani ensin vähemmän hyvin; mulla oli viikon ajan tosi outo ja huono olo... En ole ehtinyt/jaksanut päivittää blogianikaan, mutta toisaalta en ole kyllä käynyt reiteilläkään, joten ei ole paljon päivitettävääkään.

Tänään mun oli tarkoitus mennä Roosa Nauha- hyväntekeväisyyskävelylle ja laitoin jo illalla kamat valmiiksi aamua varten. Herätyskellon huutaessa jouduin kuitenkin toteamaan, että en ollut kävelykunnossa ja jatkoin uniani kevyesti kellon ympäri. Olen nyt viimeinkin oppinut, tosin kantapään kautta, kuuntelemaan kehoani ja sanomaan "EI" kun kroppa huutaa lepoa. Harmittaa tietysti välillä kun joudun jättämään väliin kauan odotettuja ja mukavia tapahtumia tai tapaamisia niin kuin tämän päiväisen kävelyn...

Nyt yritän oppia käyttämään tätä uutta Blogger-versiota. Edellisen kanssa sain jo lisättyä tekstit ja kuvat niin kuin halusin ja tämä uudempi versio on varmaan vielä parempi, mutta vaatii vähän totuttelua.

Mulla on yksi kävelty reitti vielä päivitettävänä tänne, mutta ajattelin kuitenkin ensin kertoa viime viikkojen tapahtumista. Mistäs mä aloittaisin? No, otetaan vaikka torstai 19.8. Silloin oli eka kerta kun kävin Meikussa kolmen viikon sijaan kahden viikon tauolla tiputuksessa. Tiputus meni hyvin ja tapasin myös lääkärit. Käyn enää ehkä vain kerran Meikussa ja sen jälkeen siirryn Auroran päiväsairaalaan siihen asti kunnes osasto 131 on muuttanut kolmiosairaalaan uusiin upeisiin tiloihin.

Sain Meikkuun tekstarin ystävältäni Tiinalta (Monna) ja Tiina kertoi mulle pinkistä matkakorttikotelosta, jonka saisin käydä hakemassa häneltä. Wau, pinkki kotelo kuullosti tosi ihqulta :D Pääsin Meikusta ulos klo.14.30 ja olin Tiinan duunipaikalla keskustassa klo.14.50 - eihän mulla mitään kiirettä ollut saada koteloa... Vihreän matkakortin kanssa pinkki kotelo näyttää tosi ärtsyltä :) Harmi kun en ole vielä saanut näyttää uutta hienoa koteloani tarkastajille, mutta pian sekin päivä varmaan koittaa.



Käväisin moikkaamassa myös Tupua (Tuulis) hänen työpaikallaan Ateneumissan ja vein hänelle U2-liput. Jouduin itse jättämään keikan väliin erinäisten sattumien takia... Tupulla on kyllä upea duuniympäristö :)

Kun kiiruhdin Kampista keskustaan huomasin entisen linja-autoaseman edessä paljon porukkaa ja joitain kojuja. Ikke tuli mua vastaan keskustaan ja sain houkuteltua hänet mukaani katsomaan mitä aukiolla tapahtui. Siellä oli Ranskan tori ja voi vihveli, kuinka paljon toinen toistaan herkullisemman näköisiä leivonnaisia ja herkkuja siellä olikaan. Kävimme torilla kaikkiaan kai viisi kertaa ja ekalla kerralla kuvasin siellä, seuraavilla kerroilla ostelimme herkkuja. No, ekalla kerrallakin mun piti tietysti saada maistiaiseksi paikan päällä leivottu ja vielä lämmin suklaatikku - herkullisen taikinan sisällä lämmintä sulaa suklaata, namskis! Tässä kuvia Ranskan torilta.















Torilla oli myynnissä myös ihanan värisiä saippuapaloja. Tuoksutkin olivat ihan kohdallaan.


















Muutaman viikon ajan olen bongaillut kumiankkoja ratikka- ja bussipysäkkien katosten päältä. Lääkitykseni on ihan kunnossa, sillä Ikkekin on nähnyt ne ;) En ole mistään löytänyt tietoa ankoista ja niiden tarkoituksesta, mutta ehkäpä ne liittyvät jotenkin Helsingin Juhlaviikkoihin. Tässä ovat Karhupuiston ankat - kaikki ankat on muuten sidottu paikoilleen, en ole vielä kiivennyt vapauttamaan niitä...



Karhupuistossa on komeat kukkaistutukset ja kaupunkilaiset hoitavat niitä kimpassa. Puisto on muutenkin siistiytynyt laitapuolen asukeista - kiitos aktiivisen porukan, joka pitää puistosta huolta. Olen nähnyt mm. keskellä yötä miehen keräävän roskia puistosta.



Lauantaina 21.8. tapasimme ensin kaksi kaveriamme Hartolasta. Soili (Soilian) ja Eikka olivat tulleet Stadiin U2:n keikalle. Veimme tietysti heidätkin tutustumaan Ranskan toriin ja lopulta päädyimme istuskelemaan Lasipalatsin ravintolan terassille. Meillä oli valitettavasti tiukka aikataulu, mutta oli silti kiva edes vähän aikaa rupatella Soilin ja Eikan kanssa. Ikken ja Eikan jutustelun aikana kävi ilmi, että kundit ovat olleet yhtä aikaa Hyrylässä intissä :)

Kiiruhdimme takaisin Alppilaan ja synttärijuhlille. Ystävämme Ainon Laku-koira täytti 2 vuotta ja bileet olivat tietysti sen mukaiset. Juhlissa olivat mukana myös Luffe, Tiina ja Vesku. "Lapset" painivat keskenään sillä aikaa kun me aikuiset tyhjensimme herkullisia juhlapöydän antimia suihimme. Huomasin vasta myöhemmin etten tullut ottaneeksi yhtään kuvaa Soilista ja Eikasta tai synttäreiltä. Tosi outoa mulle...

Kävimme vielä uudestaan Ranskan torilla, sillä päivällä siellä ei ollut lainkaan patonkeja. Illalle meillä oli tuuria ja saimme vastaleivotut lämpimät patongit mukaamme päivän viimeisestä patonkierästä. Ostimme myös muita herkkuja ja ajelimme Ikken systerin luokse yllätysvierailulle mansikkapiiraat mukanamme. Samalla juhlimme myös Manun edellisenä päivänä ollutta nimipäivää :)




Päivä oli ollut pitkä ja olimme olleet koko ajan liikenteessä, joten tietysti kopsahdin Ikken systerin luona. Olin kuulema taas krampannut selkä kaarella pyörtyessäni. Ei hyvä, mun ei olisi pitänyt kopsahtaa vain pari päivää tiputuksen jälkeen. No, ehkä mun olisi kannattanut välillä myös hieman levätä...

Yöllä katsoimme vielä kaksi vuokrattua DVD-leffaa ja jos haluatte itkeä oikein kunnolla niin suosittelen lämpimästi katsomaan Hatchiko-leffan. Mä itkin vuolaasti puolesta välistä leffaa aina loppuun asti. Se oli todella surullinen, mutta samalla myös kaunis tarina uskollisuudesta ja ystävyydestä.

Sunnuntaina 22.8. yritin saada turvonneet itkusta turvonneet luomeni auki ja kun sain ne edes raolleen niin lähdimme Lintsille. Olimme saaneet Veskulta liput Lintsille yksityistilaisuuteen ja kaikki laitteet olivat maksutta käytössä klo.10.00-13.00. Ilmoitin Ikkelle heti, että haluan ensin mennä johonkin oikein hurjaan laitteeseen ja valitsin Kehrän (ent. Enterprise). Se oli vähemmän fiksu valinta, sillä heti kun laite käynnistyi niin mulle tuli ihan tautisen huono olo. Odotin vain laitteen pysähtymistä ja yritin pitää aamiaisen sisälläni. Hurjan kieputuksen jälkeen istuin sitten puoli tuntia penkillä puuskuttamassa ja yritin saada sisuskalut asettumaan takaisin paikoilleen. Ei vanhan kannata näköjään enää mennä hurjiin härveleihin...


Vedin mukillisen vettä ja vähitellen oloni parani. Kiertelimme Lintsillä ja kävimme vielä yhdessä laitteessa - vanhassa lasten karusellissa :D Istuin kauniin hevosen selässä ja nautin rauhallisesta menosta.





Kun muutkin kuin kutsuvieraat pääsivät Lintsille klo.13.00 niin sinne pölähti hurjasti väkeä ja lähdimme valumaan porttia kohti. Uloskäynnin vieressä on arvonta, jossa voi voittaa ison tai pienen kassillisen sipsejä. Meillä on ollut tapana aina lähtiessämme kokeilla onneamme siinä ja Tombola-arpojen kojulla. Sain Tombola-arvalla kaulapussin, jossa voi pitää esim. passia ulkomailla. No, passini on mennyt vanhaksi jo pari vuotta sitten, eikä ulkomaille ole asiaa pennittömänä, mutta olihan voitto toki parempi kuin ei mitään. Sipsi-arvonnassa Ikke on kehittänyt oman systeeminsä, joka on tuonut meille voiton pari kertaa. Tälläkin kerralla voitin pienemmän kassillisen sipsejä eli kolme pussillista :)

Käväisimme illalla vielä keskustassa ja vein taas "muutaman" euron apteekkiin. Samalla reissulla huomasin Kolmen Sepän patsaan saaneen uutta ilmettä. Sepät olivat pussit päässä ihan pelottavan inhimillisen tuntuisia...






Nyt on pakko mennä nukkumaan, silmät eivät tahdo pysyä enää auki. Yritän jatkaa bloggailua hieman nopeammassa tahdissa, mutta en lupaa mitään...

Mukavaa viikon alkua :)